Jazzia ja aikia

Taalla on niin hauskaa ja ihmeellista etta jetlagista huolimatta tahtoo jaada younet vahan lyhyiksi. Eilisten treenien lisaksi ohjelmaan kuului yleista palloilua. Toiset kavi ostoskeskuksissa ostamassa tuliaisia, koyhimmat odotetaan reissun loppupuolelle ennenkuin tarkistetaan taloustilanne tuliaisten suhteen. Tuolta loytyy jotain sadan jenin kauppoja joista saa kaikea pikkuroijua maan ja taivaan valilta, sielta porukka on ostanut tuliaisia.

Kasvisruoan loytaminen on yllattavan vaikeaa. Meren otukset lasketaan taalla kasviksina. Yhtena paivana kesti joku puoli tuntia kun yritettiin nalkaisina selittaa ettei haluta lihaa. Lista tuotiin edes takas muutaman kerran, ja loppujen lopuksi eteen iskettiin jotain perunoita ja limaisia ankeriaita. Vihrean teen makuinen jaatelo oli myos aika janna.

Illalla M johdatti meidat paikallisen jazzbaariin jossain kellarissa. Siella tilattiin koko jengille jaettavaksi pullolinen japanilaista viskia ja livebandi oli ihan mehuissaan kun sai nain paljon yleisoa. Kaytiin myos kysymassa viereisesta zen-luostarista jos paastaisiin joku paiva istumaan niiden kanssa mutta meilla on juuri samana paivana daitoryu-seminaaria. Ehka myohemmin paluumatkalla Kyotossa loyty mahdollisuus paasta zen-luostariin fiilistelemaan. Paikallisessa zen-temppelissa on muuten aika hurjan nakoiset patsaat portilla vartioimassa. Paljon tuimempia kavereita kun noi kaiken maailman Avalokiteshvarat ja Tarat.

No mestari sanoo etta me harjoitetaan kuitenkin actionzenia, joten mitas sita istumaan kun voi liikkuakin. Naiset saivat ikebana-opetusta silla aikaa kun me oltiin paiskomassa toisiamme mattoon. K sanoi etta paikallisessa kodissa jossa ne treenasi kukkien asettelua oli jotenkin feng shuit niin kohdillaan etta loysi itsekin hetkeksi sielta mielenrauhan, mika on aika harvinaista.
Hulluimmat lahti jazzbaarin jalkeen viel onseniin lillumaan. Me metsastettin vasyneena ja kiukkuisena ruokaa.

Taalla on kaikenlaisia hamaraperaisia kayttaytymissaantoja ja -tapoja joista ei ota selvaa kukaan, mutta tosi kohteliasta ja mukavaa porukkaa nama pikkujapsit yleisesti ottaen on. Rispectii.

Dojo ja onsen

Kun viimein paastiin illalla punkkaan, ei tarvinnut paljon tapella etta saatiin unen paasta kiinni. Puolen yon aikaan herattiin virkeina ja loppuyo pyoriskeltiin pedissa ja kiroiltiin jetlagia. Aamupala sisaltyy hintaan, maisteltiin riisia, misokeittoa ja kaikenlaista epamaaraista mita oltiin laitettu tarjolle, kuten etikkaliemessa uitetuja luumuja jotka maistuivat salmiakille.

Kun aamupalat oltiin saatu kurkusta alas suunnattiin dojolle. Se sijaitsi jossain urheiluhallin nakoisessa paikassa, mutta itse dojo oli aika hieno. Tatamit oli tietty ja puuntuoksuiset paneliseinat. Ulkona huutaa jattilaismaisia korppeja jotka kuulostavat ihan ihmisilta. Matoilla pyoriskely sai vahan kehoa auki ja olo normalisoitui hieman.

Paiva pyorittiin jossain paikalisessa Stockmannin nakoisessa puljussa ja syotiin. Illalla lahdettiin kylpylaan. Jos eilisillan hotellin pikku-onsen oli hieno, tama kylpyla oli aika luxoria. Luulin etta suomalaiset on tajunnut ton saunajutun mutta japanilaiset on kehittanyt hommaa astetta pidemmalle. Loytyy luonnonmukaiset kuumat lahteet. Vesi on nin kuumaa etta alkaa melkein liha kypsymaan. Saunahuoneita loytyi joka lahtoon eri lampotiloilla. Oli aika siistia kayda 46 asteiseen huoneeseen, heittaa pyyhe kivilattialle ja kayda siihen makaamaan ja fiilistella kun kohta alkaa hiki valua. Saunahuoneita oli mutta loylya ei heitetty. Ei, se voi olla vaarallista!
Samasta paikasta saatiin poperot naamaan ja koko show venyi puoleen yohon.

Huomenna pitaisi jaksaa herata aamulla treenaamaan.
Ei muuta.
Kuitti.

Pienten vinosilmien maa

Siirtymavaihe on ohi. Matkaa tehtiin melkein vuorokausi. Herattiin aamulla, puolen paivan jalkeen lentokentalle ja lahto viiden aikaan. Lento kesti yhdeksan tuntia Osakaan, mutta onneksi Finnairilla on hyvat tarjoilut. Sijoitin jo heti alkuun punaviinit rinnuksille ja kaytiin pyytamassa uusia juomia sita mukaa kun meinasi paasta suu kuivumaan. Koneessa paasi vapaasti liikkumaan ja siella alkoi olemaan siina maarin perinteinen kapakkatunnelma etta miehiston piti kayda jos sanomassa I:lle ja A:lle etta lopettaa sen metelin ja kadenvaannon, jotkut haluaa nukkua.

Ei kannata juoda paljon alkoholia jos matkustaa. Jos aikavyohykkeet muuttuu, kosminen sateily taittuu eri kulmassa ja jetlagi tekee laskuhumalasta ja krapulasta murhaavan. Viimein kuitenkin selvittiin Osakaan, josta parin tunnin lento Sapporoon ei tuntunut enaa aiemman rinnalla miltaan. Turbulenssikin lahinna viihdytti kun Japan Airlines natisi liitoksissaan.

Perilla bussiin, nuokuttiin varmaan joku kolme varttia ja viimein paastiin hotellille. Vasyneena olin saanut myos ruoat leviamaan olkalaukkuun, tukin lavuaarin paperilla ja pudotin matkatavaroideni avaimet WC:ponttoon. Hieman vasynyt meininki.

WC:sta loytyy aika hifit pontot. Nappia painamalla saa omat suihkut miehille ja naisille, miehet saa valita kuuman suihkun anukseen tai kylman suihkun kasseille. Japanilaiset osaa pitaa anuksista huolta.

Eipa tassa muuta kuin misokeitot naamaan ja onseniin. Onsen on luonnollinen kuuma lahde, keittovesi pulppuaa maan alta. Meidan hotellissa sattumoisin on pieni luomuallas. Se on aika pelastaja pitkan matkan jalkeen, ja todennakoisesti illalla treenien jalkeen. Se on ihan oma juttunsa, melkein kuin sauna muttei ihan. Veden lammonjohtavuus on kuulemma parempi kuin hoyryn. Viikingeilla taisi olla joku vihi tasta.

Aivorakeet

Jaappaniin pitäisi lähteä about kuukauden päästä. Jännää tästä tekee se että yleensä olen tottunut maksamaan matkat etukäteen, tässä tapauksessa matkan maksaminen alkaa vasta sieltä palatessa. Töitä on ollut jostain syystä tosi vähän ja se näkyy siinä että kaikki säästöt meni vuokraan.

Mitäs Jaappanissa?
-Opettelemaan lukemattomia keinoja tappaa ihminen ääneti silmänräpäyksessä. Toisin sanoen, perinteistä japanilaista Daitoryu-taistelulajia harjoittelemaan.

Parempi puoliskoni lähti matkoille. Olen kuluttanut väljiä vapaapäiviäni kotona kissan kanssa. Siellä on aika hiljaista ja outo olo. Olen kieriskellyt jossain flegmaattisuudeksi kääntyneessä hedonismissa viime viikot ja nyt sumu tunkee jo korvista ulos ja joku huutaa päässä että pitäisi tuulettaa aivoja. Kävin kävelyllä. Auttoi.

ps. Ei mitään korkealentoisempia ajatuksia vieläkään. Sori.