Romantiikka

"Sä olet niin mitäänsanomaton!" Kuulen vain hiljaista napsumista kun aivojen synapsit lyövät tyhjää, pienet hermopäätteet haukkovat henkeä kuin kala kuivalla maalla. Ihan kuin olisi polttoaine loppu. En keksi mitään vastattavaa.

"Mä vihaan sua ja sun ja sun kavereiden naiskäsitystä!" WTF?! Kyseessä on epäilemättä syväluotaava analyysi kyseisen otosryhmän ihmiskuvasta, vaikka tuohon humalan vakuuttamaan varmuuteen sitä lienee tuskin hyödyllistä kyseenalaistaa.

"Mikä olisi kauhein mahdollinen tapa satuttaa sua?" Tähän lienee parasta vastata jotain ympäripyöreää tai ohittaa kysymys.

Tajusin tuossa yhtenä päivänä että olen sairastunut. Tai siis mieleni on sairastunut. Sinne on päässyt munimaan jotain inhottavia toukkia jotka syövät tiensä hitaasti sisältä ulospäin saaden ympäröivän kudoksen hiljaa mätänemään ja kuolemaan. Olen kyllä joskus opetellut veitsenkäyttöä. Koska Raamatustakaan ei ole apua, täytynee tonkia kaapit läpi ja selvittää minne olen skalpellini laittanut.